Taskun testausta

Vihdon uskalsin kokeilla taskujen tekoa. En ole siis ikinä (paitsi joskus yläasteella kai) tehnyt taskuja. Eihän nämä nyt sitten edes vaikeat olleet. Housut on jo ehti olla käytössä ja ihmettelin kun taskut ei pysyneet sisällä yhtään. Unohdimpa sitten ommella ne kiinni housuun. Seuraavaan muistaa sitten senkin. ;D Housujen kaava oma sovellus vähän kaikkia kaavoja sekaisin.

Paita samaan settiin nepilistalla. Kaava ob 1/12. Tykkään kyllä tästä kaavasta, mutta onnistun kyllä aina laittamaan nepilistan väärinpäin.

Koko setti:

Vihaista lintua vaatteissakin

Kerrankin tein isommalle lapselle jotain joka kelpasi heti ja kaveritkin oli koulussa halunneet heti samanlaisen! Ja kaiken lisäksi idea on ihan omasta päästä, eikä mistään kopioitu. Kyllä nyt voi vähän rintaa pörhistellä jo. :) Idea on muhinut päässäni jo kauan. Jokin kumma vaan esti aloittamasta. Mutta nyt se on valmis. Angrybirds pipo:

Eikä edes ollut vaikea. Tosin unohdin kääntää kuvan ja leikkasin siis kahdet osat. Jostain syystä en ole ainakaan nähnyt, että tuollainen vihainen lintu katoisi toiseen suuntaan.

Kokokin oli kerrankin sopiva heti kättelystä. Punaisen trikoon tilasin royal-tuotteesta. Applikaation tilkut on tilkkulaatikosta.


Ps.Tietokone on alkanut jökkimään ja tekstistä saattaa siksi puuttua kirjaimia tai jopa puolet sanasta. :D Kyllä on ihana kirjoittaa tällä, kun temppuilee.

Pienen pientä

Siskoni sai vauvan. Ihanan pienen pojan. <3 Pojalla oli vaan kiirus maailmaan ja syntyi paljon etuajassa. Pieni joutuikin jäämään keskosena pitkäksi aikaa sairaalaan. Sunnuntaina vihdoinkin pääsimme tapaamaan tätä uutta sukumme jäsentä. Voi että kun toinen oli pieni. Tein hänelle vaatetta viemisiksi. Oli jos jonkinlaista suunnitelmaa, mutta kun vihdoin sain käsiini tarpeeksi pienet kaavat niin alkoikin jo tulla kiirus puuhailla. Kolmas kerta todensanoo ei kyllä pätenyt tässä kohtaa. Leikkasin kaikkiaan neljät pökät, ennen kuin sain edes suunnilleen tyydyttävät aikaiseksi. Ensin tarkoitus oli tehdä velourista ja kantata reunat. Pieleen meni. Eihän noin  pientä kaarta saa kantattua mitenkään! Eikä "suoraavaanjayhteenompelu" onnistunut myöskän. siis se sellainen mitä kaupan potkareissa on siellä päässä. Päätin sitten vuorata yläosan trikoolla. Sitte tarkoitus oli tehdä froteesta. No se loppui toisien pilalle menneiden jälkeen. Tarkoitus oli applikoida juna, koska vuoritrikoossa oli junasia. Eipä tullut junaa. Tämän vuoksi froteiset meni pilalle kun kone veti koko helahoidon pienestä reiästä sisään ja sai kiskoa oikeen olan takaa että sen kangasmytyn sai sieltä pois. Summa summarum tuli velourpökät junatrikoolla vuoratulla yläosalla aurinko applikaatiolla. Eli ei yhtään sitä mitä piti. Mutta vaikutti mieluisille kun pökät kiikutin poijalle, joka on siis pääasia ompelussa.. Eikös se niin ollut? Tein myös paidan. Enpä osannut arvata, että tuollainen vähäsaumainen heittää kuviot toiselle puolelle oikeinpäin ja toiselle väärinpäin. Ja jokainenhan voi arvata kummalle puolelle sattui ne norsut väärinpäin.

Oikein arvattu. Aika ei riittänyt kuitenkaan uuteen. Omena tuossa vieressä on sellainen keskikokoinen ja siitä näkee kuinka pikkuriikkinen nuttuen tämä on.  Tässä tämä koko setti. Piti tehdä tuo taka sauma tuollein auki, ettei paina pientä.

Ja sitten. Ompelumaratonille Milla oli piirtänyt meille käyttöön ihanan lintusen. Lisäksi häneltä sain paljon kullanarvoisia vinkkejä applikointiin. Kuinka vaikeasti sitä ihminen osaakin tehdä asiat. Millan vinkeillä asiat helpottui tosi paljon. Millan piirtämän linnun applikoin paitaan, joka onkin vielä aivan liian suuri.

Juu lopetan vanhan matematiikan opettajan hauskaan lausahukseen (jota hän siis kyllä kohdisti muihin), kyllä musta hyvä tulee, kunhan en tällaiseksi jää. :)

Tunnustus

Blogin pitäminen ei siis ole ollut ihan itsekseen höpötystä. Sain ensimmäisen tunnustuksen. :) Tämä tunnustus on tarkoitus jakaa eteenpäin viidelle blogille, jolla on alle 200 lukijaa. Kiva idea. :) Kiitos Heidi! :)

Valitsin viisi ihanaa blogia, jotka ovat:
 
Leikkisät lastenvaatteet
Ruskakerttu
Vinosaurus
Heikun Keikun


Muitakin ihania pieniä blogeja on hirveästi ja olisin voinut valita vaikka 100.

Ompelumaratoni

Nyt on oltu sitten ompelumaratonilla tai ompelulaneilla, miten kukin tilaisuuden haluaa ilmaista. Nimi ei ole niin tärkeä, vaan se että KIVAA oli! Ai että mä nautin samanhenkisten ihmisten seurassa ompelusta ilman keskeytyksiä. Tai no aikahan loppui kesken ja se oli aika paha keskeytys. :D Eli sinne olisi voinut oikeasti mennä perjantai iltana ja lähteä vasta su iltana pois. Yöt surrutellut vaan menemään. Jos joku vielä ihmettelee, että missä tuo oikeen on ollut, niin ryhmä rämä (fb:n alueellinen oe ryhmä) kasasi kotona pe iltana koneet ja kankaat ja muut vermeet kasaan ja la aamuna suuntasi kamoineen samojen pöytien ääreen saumoja tekemään. Ja kyllä sitä saumaa tulikin metrikaupalla! Itsehän en saanut valmiiksi, kuin yhdet housut ja yhden paidan applikaation kera. Toinen applikaatio jäi vaiheeseen, kun aika tosiaan loppui ihan kesken. Mutta mikä parasta siitä tulee vasrmasti parhain ikinä tekemäni applikaatio, sillä pääsin vakoilemaan olan yli maitotyttöpaitablogin taitavaa omelijatarta Millaa . Ai että olen sitten tehnyt asiat tyhmästi ja vaikeasti. Kiitos vaan Millalle vielä oastuksesta ja vinkeistä! :)

Kun minulta kysytään, miksi aloit tekemään itse vaatteita on yksi kertomani syy varmasti: "No kun kaupassa poikien vaatteet on niin synkkiä ja värittömiä. On vaan mustaa ja tummaa." No mitä sitten tein. MUSTAT housut. Enkä edes tehnyt niihin mitään väriläiskää. No tämä nyt oli vähän tällainen kaavan kokeilu ja nopea projekti kun tarvittiin housuja. Seli seli. Kaava tosiaan oli uppo-outo ja housupula on, mutta olisi niihin jotain ehtinyt tehdä, jos olisi viitsinyt. No mutta meidän hienon ompeluryhmän Annukka teki niin ihanat taskut, että sellaiset on ihan pakko tehdä seuraaviin! :) Mutta siis mustat housut:

Näissä ei kyllä mitään erikoista ole. Pitkät resorit lahkeissa. Niin ja nämähän ovat meidän nupulle vielä aivan liian isotkin. Kaava oli ottobren Saimi. Mallin istuvuus meillä jäi kokeilematta, kun näin että ovat valtavan suuret vielä. Ehkäpä pitäisi pysyttäytyä vielä pienemmässä koossa.

Sitten se applikaatio. Tämä oli aikamoista söherrystä ja sähläämistä. Mutta kuva sieltä ilmestyi. Tästä jätin pois yksityiskohtia, jotka olisi ehdottomasti kuulunut tähän, mutta piti saada jotain aikaiseksikin. :D Kaavana Ottobren papana ei ollut ehkä kovin hyvä velourille. Aiemmin olen vain trikoosta ja joustofroteesta tehnyt tällä kaavalla.

Ja siis aatella 8+5 tuntia oli aikaa ja nämä vain sain aikaiseksi. Huups! Tosin kun kerrankin oli tilaa leikellä niin leikkasin muutaman projektin odottelemaan. Ja alkuun sain sen tulevan applikaation. No hiljaa hyvä tulee. ;) Aiemmin tässä leikkasin pari t-paitaa ja sain ne molemmat valmiiksi pojan päiväunien aikana. Hmm... Tulikohan turistua ja ihmeteltyä liikaa maratonilla. Vielä parit teepparit ja shortsit niin kesä saa tulla! Näissä t-paidoissa on pohjakaavana ollut myös Papana. Vähän muokkailin sitä vaan.

Nyt on väsynyt ja onnellinen olo. Heidi kuittaa. :)

Taloja

Kun tämä kangas kotiutui, sitä tuli heti meidän pojan lempari. Vanha kunnon ottobren loikka siitä sitten tuli.

Yllättävän kivuttomasti valmituikin, kun kaava alkaa olemaan tuttu. Vähän tietysti saattoi mennä vikaan ja joutua purkamaan, mutta mitä kivaa tässä harrastuksessa olisi jos ei olisi mitään haastetta. ;) Yksi moka jäi korjaamatta. Eihän sinne nurjalle kuitenkaan kukaan kurki. :D Eli tuossa helmassa se helman alle kääntyvä osa ei jäänytkään sauman väliin. Huups. Korjasin sen ompelemalla suoraa samasta kohtaa missä alkuperäinenkin sauma menee. Pysyy ainakin nurjalla puolella, vaikka ei niin nätti olekaan.

Keskeneräistäkö?

Tämä paita oli taas yhtä tuskaa. Pääntien kantti ei onnistunut millään. Hyppytikkiä, hyppytikkiä. Meni varmaan aika paljon kangasta hukkaan. Lopulta paidan kaulus oli niin täynnä neulan reikiä, että piti leikata vähän pois. Tästä seurasi, että kaula-aukosta tuli liian iso. Nyt se on vähän lörppökin sitten, eikä yhtään niin joustava kuin edellisen keltaisen paidan kaulus. Kun pääntie onnistui vihdoin ja pääsin jatkamaan niin lisää vastoinkäymisiä odotti jo ovella. Raglanhihan ja taka kappaleen yhdistäminen ei mennyt ihan kohdalleen. Ja huomasin tämän vasta kun paita oli melkein valmis, niin en alkanut purkamaan, vaikka täydellisyyteen pyrkivää ompelusilmääni karsasti vimmatusti. :D Katsokaa nyt:

Saumurin sauma vielä valkoisella niin varmasti näkyy. No sitten on paidan helma. En tiedä mikä mätti, mutta en saanut sumaa millään pääteltyä. Löysin youtubesta ohjeen jota olen killttänyt silmät kipeiksi ja opin siitä, miten peitetikkikoneen sauma päätellään ja hyvin on toiminut aina. Kunnes tämä paita tuli käsittelyyn. Nyt kun paitaa nykäisin ohjeen mukaan niin sauma alkoi vaan purkaantua. Langat suhisivat käkkäräksi kasaksi, kun serpentiini vappuna. Päätin korjailujen sijaan purkaa koko sauman ja tehdä kokonaan uudestaan. Taas sama juttu! Ei voi olla totta! No ei kun langoista vetelemään. Onneksi peitetikkikoneen sauma tosiaan purkaantuu helposti. Kolmas kerta langat päättelee. Onnistui siis vihdoin. Helmaan jäi iloinen rivi neulan reikiä sauman viereen niissä kohdissa, missä uusi sauma ei osunut vanhan jälkiin.

Tällainen tästä nyt sitten tuli

Laitoin tällä kertaa tuon nimikko lapun tuonne niskaan. Aika kiva siellä minusta. Tähän paitaan piti myös leikata uusi etu kappale, koska alkuperäisen idean mukaan, minun piti kirjoa tähän kuva. koska se ei onnistunut millään päätin, että kokeilen sellaista tulostettavaa ja silitettävää kuvaa. Saa nähdä saanko koskaan aikaiseksi. Kuva olisi jo valmiina, kun sitä ei tullut sitten kirjottua. Tämä on nyt ikään kuin keskeneräinen, mutta oli niin iso että on aikaa tuota printtiä laitella. ;) Jospa me kohta olisimme tuon peitetikkikoneen kanssa ystäviä. Kaavana tässä oli Ottobren loikka/papana ilman hihansuun resoria. Kankaista ei ole hajuakaan mistä tilattu. Harmi sinänsä, nimittäin tuo valkea oli todella pehmeää ja sitä olisi voinut tilata lisääkin.